Koko viikon kisastudio

Netti on sen verran uusi keksintö, että en tiedä onko ihmisillä yleisesti joku vakiintunut tapa valmistautua tuleviin kisoihin. Minulla on tapana toimia seuraavasti. Olettakaamme, että keskimatkan SM-hiihtosuunnistus on jo tulevana viikonloppuna. Toisaalta minulla on töissä kiireinen työviikko:

Maanantai

Jos työpaikalla on tylsää ja näen pomon huoneen liikennevalon palavan punaisena, aloitan mentaaliharjoitukset. Livahdan virtuaalipuolelle ja kaivan esiin tulevan kilpailumaaston vanhan kartan. Kisahan on kuulemma jossakin Joensuun seudulla Lykynlammella. Aika hyvä paikannimi tähän tarkoitukseen, sinänsä.

Tuota karttaa ei löytynyt netistä edes googlettamalla, vaan se löytyi isoisän karttakansiosta. Olen skannannut nuo kartat ja laitoin ne firman intranettiin kohtaan Kirjanpito2006. Pomo saattaa seurata minun nettiprofiilia, mutta hän näkee koneeltaan vain tuon päätason.

Muistan, kun pikkupoikana istuin isoisän polvella ja hän tarinoi:

Kyllä minä sen Höytiäisen purkauksen muistan, rytinä oli silloin kovempi kuin talvisodassa Summassa. Syntyi Höytiäisen kanava, joka halkaisi koko Jaamankankaan. Ennen purkausta tämä olikin aika tasaista seutua, kivetöntä mäntykangasta. Mutta tuo kanava se onkin melkoinen uoma, korkeuseroahan on nyt tuollainen 30 syltä kanavan pohjalta Lykynvaaran päälle. Siellä me hypättiin mäkeä hyppyristä, minäkin loikkasin 42 metriä. Veikko Kankkoselle hävisin tyylipisteillä.

Tiistai

Jos maa ei ole syvässä roudassa, niin mä saan yleensä tiistain työurakan (50 metriä sarkaojaa, suoraa ja pirun syvää) kaivettua jo ennen kahta. Loppupäivän notkun netissä, tietsikkahan meiltäkin löytyy konttorin puolelta. Wikipedia tuntee sanan Lykynlampi:

Lykynlampi on harjumaastossa oleva suppalampi Kontiolahden kunnan lounaisosassa. Ennen Höytiäisen järvenlaskua sen pinta oli kymmenen metriä nykyistä ylempänä. Vanha ranta on vielä havaittavissa. Lykynlammella on Joensuun seudun suosituin ulkoilumaja, jonka vanhin osa on rakennettu jo 1939. Alueella on hyvä hiihtolatuverkosto, yhdysladut Joensuuhun (10 km) ja Pärnävaaralle (12 km). Lähellä on myös Onttolan varuskunta, jonka harjoitusmaastona on Lykynlammen alue.

Myös säätilaa täytyy näissä ulukohommissa seurata, meillähän tässä hiivatin ojuriporukassa on pakkasraja -20°C. Tammikuussa piti pakkasia, ja myö piettiin rokulia. Silloin olisi joutanut reenata, mutta pariin hölkkälenkkiin se jäi. Sitten helmikuun alussa heitti kunnolla lunta. Hiihtokelit onkin siitä saakka olleet meleko hyvät.

Sää Joensuussa

Keskiviikko

Keskiviikkona minulla on poliklinikkapäivä. Potilaita pukkaa, moni haluaa sairaslomaa – onhan Vancouverin kisa-aikataulu penkkiurheilijalle aika rankka. Selkävaivoja tuntuu olevan kovin paljon. Kyllä kai minunkin täytyy saada hetki huokaista. Olen sopinut palaverin lääke-esittelijän kanssa lounasaikaan. Varasin siihen kaksi tuntia, mutta ei kai siihen oikeasti mene kuin vartti. Kisastudio kutsuu siis!

Lykynlammen ladut

Torstai

Tänään meillä on töissä alennusmyynti. Tiedän entuudestaan, että kun avaamme liikkeen ovet klo 9, jono on pitkä. Kulta-Katriina nopeimmille, muille 50 % alennus kodinkoneosastolla. Toki vain toissa vuoden mallistosta, mutta sitähän ei lehden ilmoituksessa huomattu mainita. Siis minulla kassalla on aika kiire. Mutta senkin tiedän, että jo tuossa klo 10 alkaa olla hyvinkin hiljaista. On se kyllä hyvä, että hankkivat meille kassoille nämä uudet päätteet – näissä on nimittäin nettikin. Ilmeisesti tarkoitus oli, että netin kautta pääsisi vain tukkurin sivuille, mutta kyllähän me tytöt keinot keksitään, salasana vaihtoon vain! Siis ennen lounasajan toista ryysistä ehdin perehtyä lähtöluetteloon, mikäli Kokkens on sen jo saanut väsättyä.  Jos ei vielä ole, niin sähähdän välittömästi Pesupaikalle. Kyllä se tiedetään, viimeksikin Kalevan Rastin kisoissa ei online pelittänyt kunnolla. Oli se silloinkin surkeata…

Ilmoittautuneet

Perjantai

Voi jee. On tämä perjantai varsinaista tuskaa. Aamulla 8b-luokalle fysiikkaa. Kyllä se vielä menee, kiihtyvyys/hidastuvuus, mutta kun siellä takarivissä on se Jani, niin ääntähän siinä pitää korottaa. Mutta sitten seuraavana 9c, kemiaa happo/emästasapaino. En koskaan itsekään muista kumpaan suuntaan se pH-asteikko kulkee. Ja se kikattava tyttöjengi, punastuinkin kerran. Kokeetkin on vielä korjaamatta. En tiedä, missä välissä oikein kisaan ehtisi valmistautua. Ehkä iltapäivällä, kun taitaa olla välituntivalvontavuoro. Ei siinä ehdi kuin hiukan vilkaista ratamestarin ennakkoa. Onneksi on laittanut noin pienen kartanpalan.

Nuo vähät risteykset minä kyllä muistan ulkoa. Tulostan sitä viisi kappaletta ja teen siihen viisi eri rastiväliä, vähän niin kuin tärppejä. Jos niistä joku sattuisi huomenna kisassa kohdalleen, ottaisin sekunnit pois. Mutta illalla pitää vielä suksetkin laittaa. Taidan valita ne paremmat Fischerit, tiettävästi lunta on riittävästi ja maastokin on hyväpohjainen.

Lauantai

Varusvarastolta soittivat. Se helevetin Heiskanen oli kuitannut kaminat vain joukkueelle, kun komppanialle olisi pitänyt. Ei ne mopot ole vieläkään oppineet mitään. Ja sattui meikälle tämä veekoon päivystäjän nakki juuri kisaa edeltäväksi yöksi.  No, pojat laittoivat eilen pajalla pohjustuksen kolmeen pariin. Olipa yönseutuna kerrankin aikaa tehdä suksitestit huolella tuossa esikunnan viereisellä purtsilla. Vielä kun aamulla nappia laitan, niin kyllä lähtee. Kolme vuotta sitten oli peeveen sileän hiihdot samassa paikassa. Olisin pärjännyt, mutta silloin olivat pojat laittaneet pohjiin väärät kuviot. Silloin oli kunto kohillaan. Nyt hiukan kinnaa vasenta reittä. Mutta kaivoin iltasella miniän karttakansiosta yhden vanhan lehden, taisi olla pyöräsuunnistuskisat tuolloin samassa paikassa.  Kyllä noita polkuja piisaa. Mutta täysillä vedän. Enkä väistä.